To be nobody but yourself in a world that's doing its best to make you somebody else, is to fight the hardest battle you are ever going to fight. Never stop fighting.



- E.E. Cummings

maanantai 13. kesäkuuta 2011

The man who has begun to live more seriously within begins to live more simply without

Olen kahden tulen välissä - en tiedä, kumpi on mieluisampaa, nykytanssi vai baletti. Ensimmäiset tanssikokemukseni olivat balettia, nykytanssin aloitin oikeastaan vasta tänä keväänä mutta se olikin sitten rakkautta ensi silmäyksellä.


Maya Plisetskaya, kuva The Ballerina Gallerysta

Baletissa rakastan kauniita liikkeitä, sulavia linjoja  (vaikka omat liikkeet ovat kyllä kaukana sulavista), tiettyä eleganssia ja melkeinpä pakoa todellisuudesta. Nykärissä taas rakastan sen raadollisuutta, painovoiman käyttöä - kaikista ihaninta tähän mennessä on ollut nuohota ja vääntelehtiä lattialla, antaa musiikin viedä. On mahtavaa kun voi käyttää omaa kehoaan vastuksena, etsiä eroja raskaan ja kevyen välillä. Baletti on ainakin näin alkuun vain toistoa toiston perään, ja niinhän sen kuuluukin olla. Nykärissä pidän siitä, että pääsen "kunnolla" tanssimaan. Tuntuu, että saan ja ehkä jopa osaankin tehdä jotain.

Martha Graham, kuva täältä

En haluaisi valita kahden rakkaan välillä, mutta suuntaan katsetta jo ensi syksyyn ja uusiin tanssitunteihin. Tähän mennessä olen käynyt kaksi kertaa viikossa baletissa ja yleensä vain kerran nykärissä; joskus poikkeuksellisesti kaksi kertaa siinäkin. Miten käy ensi syksynä? Haluaisin jatkaa balettia vähintään kahdesti viikossa, toki enempikin olisi hyvä - nälkä kasvaa syödessä. Toisaalta taas haluaisin antautua nykytanssille ja ottaa sitä kaksi kertaa viikossa. No, neljä kertaa viikossa ei välttämättä kuulosta pahalta, mutta kun pitäisi muutamaa muutakin asiaa ehtiä harrastaa, hoitaa kissaa ja parisuhdetta niin... Oijoi. No, ehkä yritän olla ajattelematta asiaa mahdollisimman pitkään ja nauttia nyt ensin kesästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti